Sara Salmikivi

      (28.4.1989)

 

Huumorintajuinen, riehaantuessa aika villi, omanlainen persoona, siinä kolme asiaa millä kuvailisin itseäni jos pitäisi.

Päiväni kuluvat yleensä syöden, luistellen, koulua käyden (= aina kun ehtii) sekä nyt ajokortin saatuani autolla kruisaillen. Musaa tulee kuunneltua päivittäin melkeinpä missä ja milloin vaan, iPod on menossa mukana kaikkialla ja autossa lukuisat CD:t huolehtivat siitä, ettei matkustaminen käy tylsäksi.

Luistelun aloitin vuonna 1996, kun äitini laittoi mukaani luistimet ja vei minut Matinkylän jäähallille ETK:n luistelukouluun. Sille tielle olen sitten jäänyt ja samassa jäähallissa tulee jäällä liu’uttua vieläkin käytännössä joka viikko. Seuran nuoremmat kilpajoukkueet Rainbows, Blue Arrows sekä Reflections ovat lopulta kasvattaneet minut seniori-ikäiseksi ja Energeticsin riveihin siirryin kaudella 05-06, nyt meneillään siis kolmas kausi sennuissa.

Opiskelen Pohjois-Tapiolan lukiossa kolmatta vuotta, ja näillä näkymin minusta tulee vielä jonain päivänä ylioppilas. Espoossa on tullut asuttua koko elämä, nykyinen osoite löytyy jostain täältä Tapiolan alueelta. Olen perheeni nuorin, sisaruksia minulla on isoveli ja isosisko. Asun kotona äidin, isän ja veljeni kanssa. Kotona ei kuitenkaan tule oleskeltua paljoa, koska yleensä riennän koulusta nopeasti kodin kautta suoraan treeneihin, treeneistä kotiin syömään ja nukkumaan ja uusi päivä taas alkaa.

Ai mitä teen silloin kun en luistele? Yritän pyhittää luistelulliset vapaapäiväni luistelun ulkopuolisille kavereille, koska treenipäivinä aikaa ei juuri jää muuhun kuin siihen treenaamiseen. Vapaa-ajalla käyn kavereiden kanssa kahvilla, chillaan, riehun ja ajelen autolla. Myönnän myös katsovani televisiota ehkä hiukan liikaa, datausta olen jo onneksi oppinut rajoittamaan hieman. Koska minulla on aina ollut tapana käyttää kaikki aika tehokkaasti hyödykseni, olen aina liikkeessä, menossa jonnekin tai tulossa jostakin.

 

Mieleen jäänyt luistelumuisto:

Esiinnyttiin joskus junnuaikoina Matinkylässä Bluesin A:n erätauolla, taidettiin luistella Luonnonvoimat-lyhytohjelma. Joukkuetta vähän jännitti, olihan kyseessä kuitenkin esiintyminen lähes täydelle katsomolle. Jääkone ei ollut vielä ajanut jäätä, joten se oli pelaamisen jälkeen aika huonossa kunnossa. Olin saanut vastuun ohjata joukkueemme ensimmäisenä jäälle, kaarsinkin kauniisti paikalleni, kunnes lopulta jarruttaessa (uraan) löysin itseni jään pinnasta. Katsojat ja joukkuelaiset, minut mukaan lukien, repesivät, eihän siinä voinut muuta kuin nauraa. Tilanne oli itsessään niin koominen, etten pidä sitä edes nolona. Joukkuelaisten jännitys laukesi siinä nauraessa, että ohjelma sujuikin lopulta ihan hyvin. Ohjelman jälkeenkin vielä nauratti, ”tää on just tätä mun tuuria”.

 

Lempparijäähalli:

Ehdottomasti Matinkylän jäähalli, mk1. Pienestä kaukalosta huolimatta paras, vaikka laidat välillä vähän koliseekin. Hallin tunnelma vitsikkäine hallimiehineen on niin leppoisa, että tuntuu kuin kotiin tulisi. Kaikki alkoi Matinkylästä, ja siellä on tullut koettua 12 vuoden aikana niin paljon, ettei sille vedä vertoja sitten mikään. Siinä hallissa on vaan sitä jotain.

 

Mikä sai sinut viimeksi nauramaan:

Apua, liian vaikeaa muistaa! Naurettua tulee nimittäin koko ajan, valitettavasti myös erittäin huonoille jutuille. Yleisimmin kavereiden kanssa toheloidaan jotain, mille sitten nauretaan pitkään ja hartaasti, myös jälkeenpäin. Jos nyt oikein muistan niin taisin viimeksi nauraa Sannin kanssa treenikuvia katsellessa omalle luisteluilmeelleni, pitää tsempata sen kanssa, se on niin jäätävä !

 

JOUKKUE

Marianna Artman
Katja Freund
Tuuli Hakala
Janna Hujanen
Johanna Hollström
Emma Jääskeläinen
Jenni Laurikainen
Hanna peltonen
Anni Raasmaja
Sini Reijonen
Sanni Ripatti
Sara Salmikivi
Tiia Suvanto
Katri Särkinen
Laura Särkinen
Kaisu Tamminen
Meri Vainio
Johanna Valo
Elina Vellonen
Hanna Vellonen
Maria Vuopala